naurunappula homoseksuaaliseen seksi koukussa pornoon

tammikuu Kun naurunappula ei enää viihdytä . Jäin koukkuun. D: Ja on jännää kattoo Homoseksuaalisuudesta? Pornosta MINULLA ON: [ ] Sukupuolitauti [ ] Ihana ja onnellinen elämä [x] Paljon Parempaa seksiä. 8. kesäkuu Voimattomat polvet koukussa. Vinsku oulu hevonen ja seksi ilmainen paska porno seksi kuvat batman ja .. Naisista munalla Naurunappula Pylly. . novelli seksiä suomesta homoseksuaalit naturistit kata kärkkäinen pornoa. kesäkuu Homoseksuaalisuus sairaus. Pikkutyttöjä pornoa tanska sexvideo naisseuraa pitkä seksi nailoneissa kyrpä gay kidutus Tavallinen rakastelu koukussa masturbointiin pikkupillun lääkäri aikuisvihde video. parhaat orgasmit maajussille morsian pornovideot kuvahaku naurunappula nuorta naista hiiren.

Naurunappula homoseksuaaliseen seksi koukussa pornoon

: Naurunappula homoseksuaaliseen seksi koukussa pornoon

Naurunappula homoseksuaaliseen seksi koukussa pornoon Aikainen siemensyöksy tampere gay seksi
Porno tähti alastonsuomessa gay Ensi viikkohan se varsinaisesti on. Ihastukseni näytti jotenkin erilaiselta, siitä on kohta vuosi kun näin hänet viimeksi noin läheltä. Mitä aiot tänään vielä tehdä? Äitisi vihaa homoja koska hän ei ymmärrä saatika halua ymmärtää homoseksuaalisuutta mutta oma poika on äidille rakas, oli hän millainen tahansa. En haluu et porukat tietää
Thai massage oulu amateur live homoseksuaaliseen sex Ilmaiset homoseksuaaliseen kotivideot eroottinen foorumi
Naurunappula homoseksuaaliseen seksi koukussa pornoon Koulussa on kokeita, eikä niihin jaksa motivoitua ollenkaan, kotona ei ole hyvä olla, kuten ei koulussakaan, asiat ei etene mihinkään ihastuksen tai minkään muun kanssa. Noniin tänään sitten nähtiin taas viikon jälkeen ja ihastukseni oli taas silmissäni komeampi kuin muistinkaan: D Pää vaan käänty kun se käveli ohi D Mää ja mun ihastus tehään tuollain toisille. Jos ei pidä homoista tai haluaa olla kaapissa niin tulos voi olla aivan muuta kuin haluaa. Vanhemmat saattava puhua kielteisesti, mutta se ei välttämättä ole lopullinen suhtautuminen.

Naurunappula homoseksuaaliseen seksi koukussa pornoon

No, kesäloman jälkeen se ei enää tullut meidän enkun tunnille. Kokosin itseni ja uskaltauduin kysymään siltä, että mikset enää tule tunneille. Jotain se vastas ja se oli aika lyhyt keskustelu. Puolen vuoden tuijotuksen jälkeen Sillä oli kanssa sama, kuin ketjun aloittajalla, että aina mä olin se puhuja, se ei ikinä tullut mulle juttelemaan, korkeintaan moikkasi: Tuli jotenkin tungetteleva olo Kuitenkin jaksoin aina yrittää ja yrittää, tuli kausia jolloin tuntui että se yritti vältellä mua, ihan kun se ois tiennyt että ''yritän iskeä'' sitä tai jotain Ysin keväällä tajusin että meillä ei olisi enää aikaa kauan; kesäloman jälkeen alottaisin amiksessa ja tällä mun ihastuksella alkaisi ysiluokka Ahh muistan niin hyvin kun vuosi sitten näihin aikoihin sattu niin hyvin että näin sen päässeen koulusta ja se käveli ulko-oville, mulla olis alkanu tunti mutta melkein juoksin sen perään että oltais päästy kerrankin samaa kotimatkaa Sit me käveltiin kotiinpäin asutaan suht.

Miksei se ollut mun kanssa? Rupesin vihaamaan häntä ja kuitenkin tykkäsin siitä niin pirusti. Viha-rakkaus suhde häneen on edelleen. Ja niinhän siinä näyttää käyneen, en tee enää muutakun stalkkaan sitä joskus facebookissa Viimeinen keskutelumme oli tosi tyly ja lyhyt, istuttiin koulun aulassa oli viiminen koulupäivä, jonkilainen retkipäivä ja kysyin, minne teidän luokka on menossa retkelle.

Hän vastasi lyhyesti, ja siinä kaikki. Istuttiin hiljaa siinä 10 min. Se vaan tuijotteli luokkalaistaan tyttöä hermostuneesti, jota muuten epäilen että se on ihastunu tähän tyttöön Tulin tästä taas tosi masentuneeksi ja vihaiseks. Sen jälkeen ei olla juteltu, ja tämä tapahtu viime toukokuussa ennen kesälomaa.

Pari kertaa olen sen nähnyt sattumalta metron ikkunasta, ja kun istuin bussista se oli matkalla koulusta kotiin. Se tuskin on nähnyt mua, eikä varmaan haluakkaan.

Haistakoon paska koko jätkä, kun ei kerta kiinnosta. Päivät meni todella tylsästi, odotin aina että huomenna pistän kaikki peliin ja puhun sille jne jne. Kuitenkin ne hymyt, ja se katse, oli jotenkin erilainen kuin mitä se muille näytti. Back to this day, se käy omaa kouluaan ja minä omaani. Oon onnistunu poistamaan sen mielestäni, mut joskus vaan kun meen nukkumaan ja kuulokkeistani kuuluu tietyt biisit tirahtaa kyynel jos parikin ja mietin vaan kaikkea tätä Mä en siihen pystynyt, vaikak kuinka yritin - olen kuitenkin ylpeä että tein ne vähätkin teot mitä tein.

Tai jos et jostain syystä halua omaa profiilia, tehdä, voit tehdä vale profiilin ja pyytää häntä kaveriksi, ihan vaan päästäksesi tutkailemaan hänen profiiliaan ; Ja jos tiedät missä hän asuu, yritä mennä samaa matkaa.

Jos et, tongi se selville. Näissä asioissa tarvitaan kunnon stalkkeri taitoja, jotkam kyllä mullakin kehittyvät rutkasti kun halusin kaivaa faktoja tiskiin.

Onnea sulle, sulla on kai vielä aikaa samassa koulussa sen kanssa, tee kaikkesi! Jatka ainakin samaanmalliin, että moikkaat ja juttelet, jos ei muuta! Tuu tänne aina kertoo miten meni, yritän neuvoa vaikka huono olenkin siinä. Sulla kuitenkin on kohalotovereita! Tuo poikahan selvästikin säikähti, että olet ottanut nimen selville ja lähettelet viestejä facebookiin. Eipähän niistä tunteista niin helposti aina pääse eroon. Onneksi en enää ja nyt tuntuu typerältä, että edes olin ihastunut, vaikka tiesin heteroksi.

Jokainen kaipaa rakkautta, sitähän se. Miksette te tutustuisi toisiinne. Sen verran sekavaa tekstiä kirjotin, että selvennän vähän; elikkä löysin hänet facebookista puoli vuotta aikaisemmin, kun pyysin häntä kaveriksi. Sitä mukaa kun tutustuimme, oltiin kerrottu nimemme jne. Sitten vasta viime talvena uskaltauduin laittamaan hänelle joskus viestiä ihan small talk S Joskus se vastasi sanalla ja siinä kaikki. Kesälomalla laitoin sitten sellasen naurunappulan kuvalinkin ja kysyin kuulumisia, ei vastausta..

Ja se vielä selväksi, että en enää niinkään haikaile sen perään. Huomasin myös epäilyttäviä kommentteja sen FB: Onko homofobiaa, vai oman suuntaumisensa peittelyä? Monet kaappihomothan peittelevät itseään haukkumalla muita homoksi ja olemalla muutenkin heitä vastaan. Lapsellista touhua, jonka älysin vasta viimemetreillä. Kaikesta huolimatta mulla on ikävä tätä poikaa, ja olihan se mun ensi ihastukseni Tuo kaverisi pelkää ehkä leimautumista homoksi tai ei edes pidä homoista ja välttelee siksi.

Olisikin helppoa jos ei tarvitsi pelätä tois t en reaktiota. Saatta kuulostaa oudolta ja ilkeältä mitä en todellakaan tarkoita mutta minulle tuli jotenkin energinen ja hyvä olo siitä, että on olemassa muitakin, jotka ovat kokeneet saman kuin minä ja osaavat antaa neuvoja. Ei minullakaan aikaa ole enää kovin paljoa, sillä kesä tulee liian nopeaa vauhtia, enkä todennäköisesti nää ihastustani kesälomalla kertaakaan Aika tuntuu vaan tappavan nopealta. Mutta joo olen kyllä tutkinu sen pojan lukujärjestystä, kun meillä on sen verran pieni koulu, että pääsen helposti erään taulun luokse, jossa on kaikkien luokkien lukujärjestykset..

Olen joskus myös mennyt kesken tunnin "vessaan" tietäen sen, että ihastukseni kävelee käytävällä juuri siihen aikaan kun on menossa välitunnille.. Välillä jopa hävettää sellainen käytös itseltä.. Se on kuitenkin vaan niin kamalaa, että toisina päivinä pienikin katseidenvaihto tai lyhyt keskustelu riittää pelastamaan päivän, toisinaan ei. Sitten on sellaisia päiviä kuin eilinen torstaipäivä.

Eilen ihastukseni ei edes katsonut minua päin, vaikka kävelin häntä vastaan Ihan kuin olisi tahtonut minua tahallaan satuttaa Siinä menikin koko päivä sitten pilalle.

Tänään oli jo vähän parempi, sillä tänään vaihdettiin taas pari sanaa ja loppupäivästä hän hymyili minulle niin ihanasti, että olin pyörtyä. Tosin en tiedä, pelkääkö poika minua, kun tuntuu että hän lähtee usein tilanteesta pois mahdollisimman nopeasti.. Yleensä pitäisi tuntua, että aika hidastuu tällaisissa tilanteissa, mutta meilläpäin se vain nopeutuu kolminkertaiseksi. Ainiin ja istuin minä keskiviikkona sen vieressä noin minuutin: Sitä alkaa varmaan tulemaan ihan sekopääksi, kun noinkin mitätön juttu saa jo aivan pyörälle päästään.

Ai hitsi, ihan kuin keskustelisi itsensä kanssa täällä: D Pystyn jotenkin niin samaistumaan kaikkeen mitä kirjotit! Juurikin toi, että suunnittelin aina tarkoin missä päin ihastukseni saattaa liikkua koulussa, ja menin ''muka vessaan'' juurikin niihin aikohin kun sillä alkoi esim.

Joskus tietty onnistukin ; Tuntui hölmöltä, niinkuin sinullakin, mutta antaa mennä vaan! D Aika menee nopeesti eikä sille voi mitään, mut pitää vaan olla rohkea ja painaa menemään..

Itselläni aika kului käsistä; lisäksi koko ihastus sotku teki musta tosi katkeran ja tyhjän oloisen, haahuilin joskus vaan yksikseni ympäri koulua ja lähdin jopa liikuntatunneilta käytävälle metsästämään tätä jätkää xD Luokkalaisetki alkoi jo ihmettelemään miks en enää puhu niille, oon vaan poissaoleva. No, siihenhän oli syy eikä mulla muutenkaan ollut hyviä kavereita sillä luokalla, lähinnä toisilla jos niilläkään. Nyt amiksessa on sitten asiat hiukan paremmin Se että hän käveli ohitsesi vilkaisematta, vaikuttaa niin tutultu mulle Suosittelen nyt alkuun sitä facebookia, ellei sitä jo ole?

Tiedätkö muuten sen pojan nimeä? Minkälaisessa porukassa se liikkuu? Olisiko porukassa joitain joita tunnet, niinkuin taisit mainita - voisitko ''soluttautua ihastuksesi'' porukkaan mukaan? Itse tätä yritin mutta mun ihastus vaan pyöri niiden idioottien kanssa Muutenkin koko ylä-aste kasiluokasta ysiin meni vain sitä ajatellessa, arvosanat laski aika reippaasti Mutta hei, viikonloppu, aikaa pohtia strategioita ensiviikkoa varten, nyt pistät kaiken peliin: Kyllä tiedän sen pojan nimen ja se tietää kuka minä olen..

On meillä muutamia yhteisiä kavereita ja osaltaan niistä on ollut hyötyä, tosin paremminkin olisi voinut mennä Saa nyt nähdä, miten tässä käy, tosin pelkään joka päivä pahinta. Pahin painajaiseni olisi se, että saisin jonain päivänä kuulla, että hänellä onkin tyttöystävä..

Tänään oli sellainen päivä, etten tiedä, mitä ajatella siitä.. Sain puhuttua ihastukselleni muutamaan otteeseen, lainasin ystävällisesti kynää ja olin ystävällinen, kuten olin suunnitellutkin.

Sain myös nähdä maailman ihanimman hymyn, kun ihastukseni hymyili minulle, mutta se ei kuitenkaan ollut mitenkään flirttailevaa hymyä.. Kuitenkin päivä oli outo, sillä alkupäivästä poika ei juuri reagoinut puheisiini, vastaili ja kommentoi hyvin tönkösti, jopa ehkä töykeästi ja taas kerran lähti lätkimään heti kun saavuin mukaan tilanteeseen. Sitten taas iltapäivästä poika käyttäytyi hieman miellyttävämmin minua kohtaan, tosin yhä jokseenkin kylmästi.

Sitten vielä hän katsoi minua käytävän päästä jonkun aikaa, ennen kuin meni menojaan ja kaikki oli ohi tältä päivältä. En tosiaan tiedä, mitä tästä ajatella, sillä välillä tuntuu, että hän tuntee jotain hyvää minua kohtaan, välillä taas tuntuu, että hän välttelee minua tahallaan Kyllä vähän harmittaa, tosin parempi tämäkin on kuin se, että olen ilmaa hänelle: Ja anteeksi, kun tällä tavalla vuodan aina tänne kaikenlaista.

Tämä vain auttaa, kun saan purkaa tuntojani ja päivän tapahtumia tänne. Minä en oikeasti voi puhua kellekään "oikeassa elämässä", joten tänne vuodattaminen tuntuu hyvältä ja toisten kommenttien lukeminen on monesti piristänyt päivääni.

Minusta sinun kuitenkin kannattaisi yrittää löytää joku toinen rakkaus. Hyvin epätodennäköistä, että olisi edes bi, yrittää vaan olla kohtelias.

Hyvä tietysti sekin, mutta elättelet turhaan toiveita. Voisit varmaan kertoakin, tuskin se siitä suuttuisi vaikka olisikin hetero. Voisi olla hänellekin helpompaa olla kaveri kun ei tarvitse miettiä mitä sinä haluat. Se tuntui hyvältä, mutta asiaan. Oudosta päivästä voisi ajatella paria asiaa A. Itse suosittelen sitä että, no Vaikka miten paljon rakastaa sydämmessä niin pitää muistaa että siellä sydämessä se ei tee mitään muuta kuin sydänsuruja, se pitää sanoa, kertoa, en halua että muille käy niin kuin itselleni, tilaisuus menee ohi ja, se satuu.

Ei nää enää koskaan Ne oli hyvän näkösiä, mukavia, ylipäätään ihania. Mä olin ajatellut kerta sille kaiken mutta, en uskaltanut en sitten milään! Kun ajattelin mennä kysymään siltä haluaisko se yökylään meille, no Niiden pihassa oli muuto-auto ja nainen joka näytti taloa muille ihmisille. Se sattu, vihlo ja kivisti rinnasta. Ahdisti ja masensi niin paljon että harkitsin jotain tosityhmää Mutta kaikkeni tein sen kiini saamiseksi, ei oltu viel facessa ja sen äiti oli menny uusin naimisiin muuton syy ja sen sukunimi vaihtui, osoitetta en tiennyt.

ÄLÄ herran tähden anna tilaisuuden mennä ohi! Nyt täältä töölöstä yritän löytää v homoa, jonka kanssa otaa kunnolinen suhde, mutta en varmaan löydä vähän aikaan mitään. Toivon että tosisaan yrität saada hänet kiinostumaan sinusta, lähentele häntä jos tarve. Moi 17nuori, oon jääny koukkuun tähän sun tarinaan, ootan aina sulta uusia tilannepäivityksiä. D ehkä sun pitää harkita uusia strategioita sen jätkän pään menoksi. Voisit vaikka leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa pari päivää: D ja sitten koitat sivusilmällä kattoa että vilkuileeko se sua?

DD Etkä oo ainoo,mulla vähän sama tilanne pääl kanssa Ehkä sun kannattaa yrittää tota mitä edellinen kommentoija ehdotti, eli esität vaikeasti tavoiteltavaa ja vilkuilet katsooko se sua tms Askel kerrallaan, hio seuraavia siirtoja: En tiedä, onko siitä mitään hyötyä, mutta olen muutaman kerran, kuten esim tänään ollut pelkästään tyttöjen seurassa, mutta näyttänyt selvästi, ettei siinä ole mitään muuta kuin kaveruutta.. Toki kaveripiiriini kuuluu molempia sukupuolia ja tiedän, että nykyään kaveripiiriin kuuluu lähes kaikilla sekä tyttöjä että poikia, mutta sitä vaan olen pienessä mielessäni ajatellu, että sellanen tyttöjen kanssa välitunnilla istuskelu voisi jotenkin ilmaista ihastukselleni, että tytöt kiinnostavat vain ja ainoastaan kavereina, ei millään muulla tavalla..

Voihan olla, että koko minun touhu on aika säälittävää ja hyödytöntä Moikka taas, kokeilitko sitä vaikeasti tavoiteltavana olemista? Jos kokeilit, yrittikö poika vilkuilla sinua?

Jos ylipäätään näit hänet tänään koulussa. Jos kokeilit tota muutama päivä ja katotaan mitä käy! Tosin tämä ketju on saanut mut ikävöimään omaa ns. Tänään en päässyt kokeilemaan mitään, kun ihastukseni ei ollut koulussa: En tosin tiedä, miten tuota vaikeasti tavoiteltavan esittämistä voisi toteuttaa..

En ole "siinä mielessä" suosittu, enkä tiedä, miten voisin yrittää herättää mustasukkaisuutta ihastuksessani Se tosiaan auttaisi asiaa, jos olisi koulussa pitempiä tilanteita, jossa me molemmat olisimme mukana ja pääsisin sitten paremmin lähestymään sitä poikaa, mutta yleensä kaikki tilanteet ovat lyhyitä ja ihastukseni lähtee haahuilemaan muualle aivan kuin pelkäisi minua.

Haluaisin jotenkin flirttailla sille varovasti ja vihjailla sille siihen suuntaan, että tykkään pojista. En ole koskaan kertonut kellekään homoudestani, mutten ole myöskään sen kummemmin väittänyt olevani hetero Mitenköhän tämä kaikki onnistuisi.. En tosiaan ole kovin hyvä tällaisissa asioissa.

Pistät vaikka jonkun lähettämään sille lapun tms Jos ei pidä homoista tai haluaa olla kaapissa niin tulos voi olla aivan muuta kuin haluaa. Parempi sanoa kahden kesken ettei toinenkaan joudu selittelemään muille. Ei pakko katsoa jos ei uskalla. Tuolla aiemmin jotkut kommentoivat siitä, että minun pitäisi tarkkailla, miten ihastukseni koskettaa minua, ja tänään se viimein tapahtui! Ihastukseni ei ollut aikaisemmin koskaan edes hipaissut minua, mutta tänään kun juttelimme niitä näitä käytävällä tavattiin tänään monta kertaa, koska oli penkkarit ja muutenkin erikoinen päivä , niin hän puhuessaan painoi kätensä hetkeksi minun käsivarrelleni ja se tuntui hyvältä: Kosketus oli todella hellä, eikä lainkaan kova.

Jotenkin tuntui siltä, että poika hieman kavahti tekoaan, kun irrotti lopulta nopeasti, mutta minä olisin kyllä halunnut, että se olisi pidellyt pitempään kiinni minusta. Voi olla, että kaikki oli taas kerran vain minun ylireagointiani, mutta tällä hetkellä olen iloisempi kuin aikoihin! Koko päivä meni hyvin ja sain juteltua hänelle monta kertaa ja sain jopa nauratettua häntä..

Toki voi olla, että minä typerys olen taas kerran innostunut turhasta, mutta tänään oli kyllä hyvä päivä: Kiva kuulla että meni noin hyvin: Ja tuo kosketus kertoo jo jotain! Kiva kuulla että sulla on ollu näin ihana ystävänpäivä. Mun mielestä tuo hellä kosketus vois tarkoittaa jotakin, koska ei jätkät yleensä ota fyysistä kontaktia toiseen, ainakaan tuolla tavalla: D älä nyt kuitenkaan liikaa innostu.

Minun on pakko taas avautua tänne, kun on niin outo olo.. Välillä minua jopa pelottaa ja ärsyttää se, että olen niin syvästi rakastunut siihen poikaan.. Meillä oli eilen vanhojen tanssit, joten olin koko päivän kiireinen enkä ehtinyt juuri ihastustani nähdä, mutta sain kuitenkin väkisin sanottua sille jotain ja se puhui minulle takaisin, tosin tilanne oli hyvin nopea. Sitten illalla tanssien jälkeen mentiin jatkoille ja minulta meni koko ilta pilalle, kun jotenkin iski älyttömän kova ikävä sitä poikaa ja tuli muutenkin sellainen olo, ettei mistään tule taaskaan mitään.

Ihastukseni on kova kaveri käymään pippaloissa ja on muutenkin hauska ja viihdyttävä, mutta juhlissa minä en ole samanlainen. Yleensä minä olen hiljainen ja välillä jopa tylsää seuraa juhlissa, enkä tiedä mistä se johtuu.. En minä mielestäni ole muuten tylsä. Kuitenkin koko illan ikävöin ihastustani ja mietin, että voiko meistä tulla koskaan mitään ja että onko minussa yhtään mitään, mikä saisi hänet kiinnostumaan minusta kunnolla..

Toivoin myös kovasti, että hän olisi tullut mukaan jatkoille, mutta se oli turha haave. Minua ahdisti niin paljon, että toisten pitäessä hauskaa minun piti mennä ulos pakkaseen itkemään.

Oli vaan niin paha olla.. Sitten menin nukkumaan ja suurin osa jäi valvomaan ja patjallani jatkoin murehtimista.. Vaikka olen iloinen siitä, että olen rakastunut ja jos saan vastarakkautta, olen ikionnellinen, mutta silti kamalaa on se, että olen täysin riippuvainen ihastuksestani..

En osaa enää kunnolla edes nauttia mistään, sillä koko vanhojen päivänkin mietin apeana sitä poikaa vaikka toiset nauttivat koko päivästä. Mutta, poika kuitenkin kosketti sinua muutama päivä sitten,josta kerroit. Sehän oli selvä merkki. Täällä etelässä alkoi nyt hiihtoloma, siellä idempänä varmaan ensi viikosta seuraavana, koita kysyä sitä johonkin kivaan tekemiseen hiihtolomalla: Jos asuinalueellasi on esim.

Muuten kyllä tiedän tunteesi tasan tarkkaan. Omat ihastussotkuni viime keväänä aiheutti tismalleen saman tunteen, että olin tosi apea ja surullinen koko ajan vaikka olisi ollut kuinka syytä juhliin tms. Olin aivan riippuvainen ja pakkomielteinen siihen poikaan. Sehän vaan paheni ja minusta tuli vaan katkerampi ja katkerampi kun näin että poika puhuu luokkalaiselleen tytölle tai pyörii muissa porukoissa.

Toivon, että sulla ei tämä niin pahaksi mene vaan ehdit kunnolla puuttua peliin ja saada jotain aikaan ; Tsemppiä ensi viikolle. Nyt tuli mulla oikeesti kyynel, yritä seurata häntä jos hän menee jonnekin muuale muutaa haluun ilose lopun tälle!

Minulla oli melkeen samanlainen päivä. Vastaa miten kutsuta Noh kaapissa olo ahdistaa kaikkia, mutta ei sieltä sovi tulla ulos ennen kuin on sinut itsensä kanssa eli pystyy kyllä ottamaan kritiikin kuin kritiikin homoseksuaalisuudestaan. Turha sinun on vanhempien suhtautumista pelätä sillä äiti ja isä rakastaa lastaan oli hän millainen tahansa, toki asia vaatii tottumista mutta kyllä he asian ajan myötä hyväksyvät olivat he kuinka hihhuli uskiksia tahansa.

Mitä kavereihin tulee, eivät tosi ystävät hylkää kaveriaan sellaista tosi ystävyys on, moni etenkin nuoriso sakista herjaa homoja ainoastaan koska muut tekevät niin, ihminen matkii kaveripiirissä enemmistön edustajia, koska ei halua tulla hylätyksi tai muulla tavalla erota ryhmästä. Ja mitä väliä sillä on mitä toiset ajattelevat sinusta? Jokainen homofobikko jonka tapaat vetää herneet nenään kun vain sanot "ainakaan mä en yllytä ihmisiä väkivaltaan ja väitä olevani parempi ihminen kuin heteroseksuaali".

Kiva kun sanot noin, mutta en vaan uskalla luottaa siihen, että tuo kaikki on totta.. Olen kuullut monta kertaa, miten äiti sanoo, ettei arvosta homoja ja aina kun telkkarissa on homopari tai jotain homoa, hänen katseensa on täynnä vihaa.. En halua, että kukaan sanoo pahaa minun äidistäni, sillä rakastan häntä, enkä halua siksi itsekään ajatella hänestä mitään pahaa, mutta se tässä juuri sattuu eniten..

Kun hän kerran ilmaisi vihaavansa homoja, hän periaatteessa sanoi vihaavansa minua Olen vain toivonut, että perheeni huomaisi homouteni, sillä en ole koskaan ilmaissut kiinnostusta tyttöihin enkä koskaan seurustellut, tosin he varmaan mielummin kuvittelevat, että olen niin ruma ja turha, etten kelpaa tytöille.. Oli miten oli, tällä hetkellä kaapissa olo ei paina mieltäni niin paljoa, sillä loppupelissä olen valmis siihen, että perheeni jättää minut, mikäli saan itselleni rakkautta ihastukseltani.

Olenkin päättänyt, että mikäli jonain päivänä alan seurustelemaan hänen kanssaan, kerron homoudestani kaikille, kävi mitenk kävi, pääasia, että minulla olisi edes elämäni ensirakkaus poikaystävänä. Jos jään täysin yksin, niin sitten on ihan sama, mitä minulle tapahtuu.

Vaikka äitisi kuinka sanoisi mitä homoista niin ei äitisi kuitenkaan sinua vihaa vaikka olet homo. Äitisi vihaa homoja koska hän ei ymmärrä saatika halua ymmärtää homoseksuaalisuutta mutta oma poika on äidille rakas, oli hän millainen tahansa.

Eihän sinun äitisi tiedä mitä sinä tunnet ellet kerro, ja hän aluksi ei hyväksy sinun homoseksuaalisuutta koska pelkää sinun tekevän pahan virheen ja haluaa suojella sinua koska rakastaa sinua paljon, samoin isäsi.

Aluksi asian hyväksyminen on vaikeaa, mutta nähdessään kuinka onnellinen olet, ei homoseksuaalisuus heitä haittaa lainkaan. Vanhemmat ovat tärkeitä meille jokaiselle, mutta jokaisen meistä on jossain vaiheessa muutettava pois kotoa ja aloitettava itsenäinen elämä, omana itsenä oleminen on osa itsenäistymistä. Kunhan vain olet oma itsesi, et mitenkään stereotypisoi vanhempiesi nähden jne. Vaikka oletkin homo, se ei tarkoita että tulisit harrastamaan koskaan seksiä, rekisteröi parisuhdetta jne.

Itse olen homo enkä itse käyttäydy mitenkään homoille tyypillisesti, juon olutta, katson jääkiekkoa, huolehdin kodistani, puen tavis juntti vaatteita jne.

Vaikka olet homo, ei se tarkoita heti sitä, että sinun on pukeuduttava muodikkaasti, kannettava käsilaukkua, meikattava, puhua ja kävellä neitimäisesti, tukea homoavioliittoa yms. Tänään kävi koulussa sillä tavalla, että käytävällä tuli homot puheeksi, kun yksi ihastukseni luokkalainen joka on meidän molempien kaveri nimitteli joitain ihmisiä homoiksi ja puhui muutenkin ilkeään sävyyn homoista.

En loukkaantunut tästä, sillä tiedän, että tuo poika ei ole mitenkään vihamielinen, on vaan nuori ja tyhmä: Siinä minä sitten sanoin sille suoraan, että sellaiset puheet ovat ihan reppanoiden juttuja ja muutenkin yritin oikoa sen näkemyksiä asioista ja kaiken tämän aikana ihastuksenikin kuuli puheitamme. Alkuun toivonkin, että homomyönteinen asenteeni olisi saanut ihastuksessani jotain reaktiota aikaan. Kuitenkin ihastukseni oli alkupäivästä suht iloisen oloinen, mutta tämän episodin jälkeen hän muuttui.

Kun näin hänet iltapäivällä, hän vaikutti olevan allapäin ja oli muutenkin outo, eikä hän edes vilkaissut minuun päinkään. Loppupäivästä kun näin hänet viimeisen kerran tältä päivältä, hän katsoi minua lyhyesti, mutta minusta tuntuu, että se oli täysin normaali ja sattumanvarainen katse. Koko homman pointti on se, että tämän myötä minulle tuli teoria: Ihastukseni on homo, muttei ole vielä sujut sen kanssa. Siksi kaikki nuo puheet vaikuttavat häneen sillä tavalla.

Voisiko tämä olla mahdollista? Minua ärsyttää se, etten osaa aina ajatella näitä asioita järkevästi ja puolueettomasti, vaan toiveajatteluni vaikuttaa liian usein pohdintaani.. Muutenkin minulle yksi suurin päänvaiva joka aamu kouluun lähtiessä on se, että mistä puhuisin hänelle koulussa, mikäli nyt edes pääsen hänen juttusilleen.. En ihmettele vaikka olisivat tarkoituksella puhuneet homoista nähdäkseen sinun reaktiosi. Saattaisivat silti suhtautua ihan hyvin kertoisit, mutta ihastuksestasi ainakin kannattaa kertoa kahden kesken.

Pelkkä katselu voi olla kiusallista heterolle toistenkin takia. Voisihan se olla vaikka bi. Minäkään en ole halunnut leimautua homoksi, koska voisin olla naisenkin kanssa. En nyt ihan usko, että ne olisivat käytävällä etukäteen suunnittelleet puhuvan homoista Mielestäni se kertoo jo jotain, kuten mainitsin.

Ainakaan etelässä sitä ei heterojen kesken katsota kovin kirkkain silmin Onko joku joskus haukkunut häntä homoksi, miten reagoi? Musta nyt vaan tuntuu siltä että se on olevinaan hetero, mutta sisimmissään ainakin bi. Ei vaan ole sujut asian kanssa ja vaikenee kun asia otetaan esiin. Monet kaappihomot ja bi: Kaikessa heidän pitää aina korostaa ''heterouttaan'' jollain muotoa, ettei varmasti epäilykset herää.. Jokainen on mikä on, pitäis olla tyytyväinen mutta, hiljaa hyvä tulee. Minunkin katseluni varmasti huomasivat ja vaikutti käyttäytymiseen, mutta kukaan ei koskaan ole suoraan sanonut mitään.

Nykyään kiusataankin paljon, etenkin nuoremmat, mutta "17nuori" on kai aika suosittu ja isokokoisena ei kuka tahansa tulisi ärsyttämään. En hirveästi päättelisi kosketuksesta, ei se niin harvinaista ole, mutta voi välittää ainakin kaverina vaikka ei itse olisikaan homo.

Tuskinpa tarvitsee pelätä kertomista, pitäisi varmaan omana tietonaan. Samaa mieltä teoriasi kanssa, hänen kuulemat puheet saivat hänet mietimään. Siis ennen kuin teet mitään niin tyhmää, et alkaisit avautumaan ihastuksellesi tai muille, kannattaa miettiä sun sosiaalista elämää sen jälkeen.

Jos oot valmis elämään avoimesti homona se on okei, mutta todennäköisesti aika harva poika aikoo olla sun kaa kauheen avoimesti siis edes ystävinä. Tai se vois onnistuu ehkä tääl etelä-suomes, mut siel tuskimpa.

Eikä muiden mielipiteillä olis niin välii jos sun ihastukses sattuis olemaan homo tai bi, ja et se olis kiinnostunut susta, mut mitä sellasii kunnon merkkei sul on siitä et se on homo. Koitin lukee noit sun viestei läpi, mut en saanut ihan selvää et mistä olet päätellyt et hän saattais tykätä pojista.

Siis en haluu lannistaa, mut se et hän hymyili sul tai kosketti sua on viel aika kaukaa mistään jutusta: Et jos oot nyt oot varma et hän saattais tykätä pojista, niin kerrot sit hänelle sun ihastuksesta kahden kesken, mut se olis kyllä aika leap of faith.

Meinaan jos se onkin hetero, se tekee todennäköisesti niinkuin kaikki meiän ikäset jätkät tekis eli kertois muille ja siin sit sitä oltais. Musta kaikkein fiksuin juttu mitä voit tehdä on koittaa olla sen kaveri. Jos oot pienest koulust, siin ei pitäis olla mitään vaikeetakaan. Hakeudut vaan sen lähelle ja keksi jotain hauskaa sanottavaa, tilannekomediaa: Sit muutamien pippaloiden jälkeen voit hieman humalassa vihjata jotain homouteen liittyen ja sit miettii uudelleen sen suuntautumista.

Jos vaikuttaa heterolta niin ystävyyskin on jo ihan kiva: Taas on pakko kertoa, mitä tänään tapahtui, sillä ristiriitaiset tunteet velloivat jälleen kerran.. Suurin osa koulupäivästä meni siten, etten nähnyt ihastustani, enkä päässyt puhumaan hänelle.. Näin hänet aamulla yhden kerran, mutta tuolloin hän ei edes vilkaissut minuun.. Olin koko päivän alakuloinen.

Sitten kun koulu loppui kello kolmen aikoihin, lähdin laahustamaan pois koulusta ja sitten huomasin, että ihastukseni käveli perässäni ja kerrankin yksin. Minä sitten hidastelin tahallani ja pian ihastukseni ottikin minut kiinni.. Sitten pakotin itseni sanomaan jotain sille pojalle ja loppumatka paikalliseen s-markettiin menikin rupatellessa mukavia puheet eivät olleet taaskaan mitenkään viittaavia mihinkään, vaan ne olivat aivan arkisia Mutta kuitenkin: Minä kävelin yhtä matkaa sen pojan kanssa, eikä se paennut mihinkään tällä kertaa!

D Noinkin pieni asia tuntui tosi hyvältä ja vielä sitten kun lähdin kaupasta, poika moikkasi minulle heilauttamalla päätään taaksepäin.. Kyllä sitä välillä tuntuu, että olen ihan sekaisin, kun tuollaiset asiat saavat täysin pois tolaltaan, mutta kaipa se rakastuminen on tällaista..

Nyt kun vain tapahtuisi se, mitä odotan eniten eli se, että poika vihjaisi minulle jotenkin olevansa homo Mun mielestä sun kannattais nyt ihan vetää syvään henkeä ja laittaa vähän jäitä hattuun. En tarkoita millään pahalla, mutta mikään mistä olet innostuneesti täällä kertonut ei viittaa mihinkään muuhun kuin sinun tunteisiin häntä kohtaan ja hänen tavallisen ystävälliseen käytökseen. Eikö se nyt ole ihan luonnollista, että jos teillä on ystävälliset välit ja sama suunta kauppaan niin kävelette väkisinkin yhtä matkaa sinne?

Ja jos juttelet hänelle hän vastaa siihen kohteliaasti takaisin. Puhutte vain arkisista asioista ohimennen. Tottakai hän hymyilee sinulle vai pitäisikö irvistää? Se tapaus kun hän kuuli puheenne homoista ja oli outo sen jälkeen niin viittaa siihen että hän sai vahvistuksen sille että sinä todella taidat olla homo ja hän on aavistanut oikein, mutta ei halua olla ilkeä vaan silti ystävällinen, koska hänen oma maineensa ei ole mitenkään vielä toistaiseksi ollut vaarassa.

Minusta tuntuu ettet oikeasti halua tietää totuutta, sitä ettei hän ole sinusta kiinnostunut. Ylitulkitset häntä ja näet sokeasti vain sen mitä tahdot nähdä. Jos et tyrkyttäisi itseäsi hänelle etkä hakeutuisi seuraan etkä juttusille vaan näyttelisit niin kuin sinulla olisi muutakin tekemistä niin mitä tapahtuisi?

Todennäköisesti hän olisi törmätessä edelleen ystävällinen ja siinä kaikki. Sinä olet aktiivinen hakeutumaan kontaktiin hänen kanssaan, mutta hän ei tee elettäkään siihen suuntaan. Itsesuojeluvaiston pitäisi sanoa sinulle, että hanki muuta sisältöä elämään ja unohda tämä poika, muuten sinun voi käydä huonosti.

Olet paljon enemmän arvoinen! On ollut aikoja, jolloin olen yrittänyt vältellä pojan miettimistä, mutta se ei vaan onnistu. Myönnän, että en osaa ajatella järkevästi aina näissä asioissa, mutta en halua luovuttaa, kun jotenkin vaan tuntuu niin oikealta sen pojan läheisyydessä.. Ja se ajatus, että kyllä jossain on vielä joku minua varten saa minut voimaan pahoin.

En enää jaksa vain toivoa, että jossain on joku, sillä minulla ei ole ikinä ollut ketään, eikä sitten varmaan tule koskaan olemaankaan.. Sanotaan sitten vaikka näin, että jos tämän rakastumisen takia joudun pohjalle, sinne sitten jäänkin. En saa yhtään toivoa siitä, että kenties siellä jossain tulevaisuudessa on joku ja niin edespäin.. Tällä vauhdilla minulla ei ole edes tulevaisuutta, sillä minulla ei ole ilman sitä poikaa mitään motivaatiota mihinkään.

Niinhän sitä jokainen nuorena luulee, mutta suurin osa rakastuu monta kertaa, valitettavasti jopa vaikka asuisi sen ensirakkauden kanssa. Koulussa tietysti muutenkin oman luokkalaisten kanssa. Ei kannata odottaa, että toinen tekee aloitteen, voit yhtä hyvin itse puhua, jos asia niin tärkeä. Monet nuoret ei peittele yhtään kiinnostustaan. Mitä jos seuraavan kerran, kun olette kahden, kehut poikaa vaikka jostakin?

Sanot vaikka vaatteista tms. Ymmärrän täysin että elämäsi tämänhetkinen ajatusmaailma on yhtäsuurikuin tämä poika, koinhan tämän itsekkin Ei sillä ettenkö enää välittäisi siitä pojasta, tottakai se on omalla tavallaan tärkeä mulle edelleen Kuten jo sanoin - ehdota jotain kivaa tekemistä hiihtolomalle! Tutustuisitte samalla lisää ja jos oikein saat rohkeutta kerättyä niin voisit jopa varovaisesti kertoa hänelle että pidät hänestä. Voit esimerkiksi kertoa että pidät häntä tosi mielenkiintoisena ja mukavana tyyppinä.

Mun on pakko sanoo, että sä todennäköisesti tuhlaat aikaasi: Sun kuvailujen perusteella on hyvin todennäköistä että hän on hetero, niinkuin n. Usko mua, tiedän miltä susta tuntuu. Mut niinkuin aikasemmin sanoin et ihastuneena, varsinkin poikaan, tulkitsee kaikki merkit ihan väärin, ja sä oot vienyt tulkitsemisen aika pitkälle. Siis en todellakaan haluu olla ilkeä, ja mul on ihan surullinen olo kirjottaa tätä, mut oon ollu tos tilantees.

Ja usko mua, et tiedän kuin aikaavievää tollaset ihastukset on - et varmaa ajattele mitään muuta kuin häntä. Siksi sanonkin sul et pelasta ittes tost tilanteesta jotenkin, meinaan toi unelmointi jatkuu muuten sit pitkään. Jos oot valmis, niinkuin sanoit, menemään pohjalle tän rakastumisen kaa niin kokeile tota mun aikasemman viestin neuvoa, tai sit sano sil vaan suoraan, mut sitä en suosittele. Paras juttu olis vaan tyytyy ystävyyteen, niin mä oon tehny ja oon siihen tyyväinen.

Unohtamiseen on käyttänyt todella kusipäimäisesti pakko myöntää tyttöjä, ja elämä jatkuu. Yleensä ystävyys on parasta mitä sä saat, ja joskus sekin on ihan hyvä: Ei niin toivotonta Todennäköisyys on paljon pienempi kuin heteroilla saada vastarakkautta ja se pitäisi ottaa aina huomioon, mutta samalla tavalla nekin luulee olevan yksi ainoa oikea mihin rakastuvat.

Aikaa myöten oppii käsittelemään tunteitaan. Mutta viitsiikö kukaan kertoa, että millä tavalla minä unohdan ihastukseni? Jos se olisi niin helppoa, niin kyllä minä olisin sen varmaan jo tehnyt, jottei tarvitsisi suotta murehtia. En vaan voi sille mitään, että heti kun näen hänet, niin minun sisälläni alkaa humista. Sitä ei voi estää.

Älkääkä sanoko, että yritä etsiä joku muu itsellesi. Mistä minä muka sellaisen repisin tänne, kun asun niin korvessa, etten pääse mihinkään. Ystävien seura taas ei auta, sillä se vaan lisää mielipahaa, kun mietin, että minulla voisi ensimmäistä kertaa elämässäni olla joku, joka on enemmän kuin ystävä. Tai sitten jos joku sanoo, että yritä keksiä muuta tekemistä, niin turhaa se on.

Pleikkaria pelaamallako minun pitäisi unohtaa murheeni? Toivottavasti ette luule, että minä mäkätän ja yritän tyrmätä teidän kommenttinne tarkoituksella. Arvostan todella sitä, että olette kommentoineet tänne kaikenlaista, mutta nyt tuntuu vain pahalta. Minulle ei taida jäädä kuin kaksi vaihtoehtoa: Muuttaa pois lopullisesti ja jättää kaikki minun läheiseni jälkeen, koska he eivät hyväksy minua koskaan ja jäädä yksin TAI sitten hypätä katolta?

Minusta ei taida olla kumpaankaan. Jatka nyt vielä yrittämistä jonkun aikaa. En usko että poika rupeaa muille asiasta kertomaan. Tai sitten vain pyydät häntä olemaan kertomatta - ''eli jos hänellä on yhtään arvostusta sinua kohtaan, ei hän levittele sanomisiasi '' -periaatteella kerrot hänelle faktat.

Mielestäni osa viesteistä täällä on karua faktaa, kyllä, mutta IKINÄ ei voi olla täysin varma jos ei kysy, siispä sano suoraan tai jatkat pikkuhiljaa etenemistä. Vielä ei kannatta sotakirvestä haudata, taistele! Itse en ole kokenut tarvetta kertoa sukulaisille, vaikka olen joillekin myöntänyt olleeni joskus poikien kanssa. Ei se toinen ihminen aina niin ihmeellinen ole kuin kuvittelee.

Voisi olla kuitenkin hyvä ystävä ja eikös sekin olisi paljon. Jos et saa puhuttua, ettekä ystävystykään enempää, niin helpottaa varmasti kun et varmaankaan näe enää kovin usein koulun jälkeen. Nuorena on helppo löytää netistä seuraa, ainakin jos uskaltaa kuvalla hakea ja on kohtuullisen näköinen. Monet haluaa jopa muuttaa maalle, jos et itse halua isompaan kaupunkiin muuttaa. Minulla on oikeastaan ongelma, että on tarjontaa, mutta ikäiseni ovat harvoin kiinnostavia ja nuorten kanssa ei tunnu järkevältä yrittääkään.

Nytkin yksi ehkä 18v poika näyttää kiinnostuneen enkä halua loukata. Kiitokset teille, jotka tuossa edellä kommentoitte! Aionkin vielä jatkaa yrittämistä, sillä muuhun en pysty. D Tänään sain vähän piristystä siitä, että ihastukseni tuli rupattelemaan minulle melko oma-aloitteisesti, eikä kaikki ollut minusta kiinni, kuten yleensä.

Toki tilanteessa oli muitakin ihmisiä, mutta hyvä olo siitä kuitenkin tuli. Sen sijaan päivää vähän huononsi se, että täällä kotona raivostuin äidille ja huusin raivoissani ja sanoin hieman asioita, joita en kyllä halunnut hänelle sanoa..

Ja kuinka ollakaan äiti suuttui minulle siitä, että minä suutuin hänelle.. Minä olen taas syypää.. Siitä voikin päätellä, miten hän reagoisi jos kuulisi minun olevan homo. Hän on uhri, minä syyllinen Ei tule turhia ongelmia kotona. Nyt näyttää ihan kivalta se, mitä koulussa tapahtuu: D Minusta on tullut pikkuhiljaa ihastukselleni hyvä kaveri ja tänään sain siihen varmistuksen, kun ihastukseni tuli juttelemaan taas minulle ihan oma-aloitteisesti aivan kuin olisimme aina tunteneet toisemme: Tällä hetkellä menee paremmin kuin koskaan aiemmin, kun miettii, että reilu kuukausi sitten en edes uskaltanut puhua hänelle.

Minua jopa ihan jännittää. Harmi vaan, että huomenna alkaa hiihtoloma, enkä nää häntä viikkoon: On jo nyt ikävä. Nyt se sitten alkoi.. Kokonaiset 9 päivää, enkä näe ihastustani kertaakaan.. On se hassua kun nuorempana lomat olivat parasta koulussa, mutta nykyään lomat ovat niitä hirveimpiä.. Tylsä, masentava loma tiedossa ja ikävä on jo hirmuinen..

Onneksi sentään sain puhuttua ihastukselleni tänään, tosin vain lyhykäisesti.. Hassua tässä on se, että isäni on ollut jo kolmatta viikkoa reissussa, eikä ole yhtään ollut ikävä, mutta taas 9 päivää erossa ihastuksestani on hirveää..

Olen ollut lomalla nyt reilun tunnin ja tekisi mieli itkeä Sitä vain alkaa miettimään, miten ihanaa olisi viettää loma oman kullan kanssa.. Olisi se niin ihana nukahtaa oman rakkaan viereen öisin, mutta jotenkin välillä tuntuu siltä kuin kukaan ei haluaisi minun olevan koskaan onnellinen.. Tänäänkin tuntui niin pahalta, kun yksi luokkalaiseni, joka on tyttö, puhui pahaan sävyyn homoista.. Tällä hetkellä tuntuu, ettei kukaan hyväksy ja onkin siksi niin vaikea tulla kaapista..

Yhtenä päivänä olin aivan hilkulla, ettenkö olisi kertonut siskolleni, mutta sitten muutin mieleni viime hetkellä.. En tiedä, pelastinko itseni viime sekunneilla, vai teinkö virheen.. Tulee vain väkisin mieleen: Jos olisin aikoja sitten kertonut homoudestani, eikä minun tarvitsisi pelätä, saisinko nytkin viettää koko loman ihastukseni kanssa? Mutta ikävä on jo kova joka tapauksessa.. Ota ihmeessä asia puheeksi siskosi kanssa, jos suinkin uskallat, se helpottaa vamasti.

D sodassa ja rakkaudessa on kaikki keinot sallittuja: Naiset voivat olla myös todella kieroja ja kovia juoruamaan, myös omat siskot, mutta eivät varmaankaan koulukavereille kertoisi.

Sopivalle tytölle kun koulussa kertoo, niin ei tarvitsekaan muille kertoa. Kerro vaan rohkeasti siskollesi, helpottaa varmasti. Noh, sitten joskus sain muutamille kerrottua kierrellen ja kaarrellen et olen homo, niin pyytelivät sitten anteeksi aikaisempia pahoja puheitaan kun eivät tienneet.

En uskalla kertoa kellekään homoudestani.. Tiedän kyllä, että kertominen helpottaisi ihastukseni kanssa, sillä jos hän tietäisi minun olevan homo hän saattaisi yrittää lähestyä vielä innokkaammin minua.. Pelkään vaan sitä, että ihmiset eivät koskaan hyväksy minua.. Varsinkin oman äidin raivostuminen ja se, että hän lopettaa puhumasta minulle, saa minut surulliseksi.. Toivottavasti minullekin kävisi jonain päivänä yhtä hyvin: Minulta vain on mennyt viimeinenkin luotto ihmisiin, kun jokunen kuukausi sitten eräs tyttöpuolinen kaverini näytti todelliset kasvonsa.

Hän on sellainen lempeäkatseinen, maanläheinen ja kiltti ihminen ja olin siten varma, että hän hyväksyisi homot. Sitten yhtenä päivänä puheeksi tulivat homot en kyllä muista miten ja hän vain totesi: Ei täällä nyt mitään homovastaista kamppanjaa ole, eikä meidänkään koulussa ketään metsästetä, jotta voidaan kiusata ja haukkua homoksi, mutta tuntuu vain siltä, että kaikkien suhtautuminen muuttuu minuun ja minulle nauretaan ja minua pidetään pilkkanaan..

En yhtään ihmettele, jos minun ihastukseni onkin homo, muttei uskalla olla sitä mitä on.. Osiko sulla ketään hieman vanhempaa ihmistä yli 20v jolle voisit puhua?

Koulukuraattorihan on myös yksi vaihtoehto. D en vaan tiiä että miten ois mahollista tutustua. Älä nyt luule, että yritän tahallani aina keksiä jotain negatiivista teidän neuvoistanne, mutta minun on kuitenkin kerrottava tuosta kuraattorijutusta yhden jutun. Olen ennenkin ajatellut mennä puhumaan jollekin aikuiselle koulussa, sillä on mahdollista mennä opettajan, kuraattorin tai seurakunnan nuorisotyöntekijä juttusille, mutta en kuitenkaan uskalla.

Ensiksikin meidän koulu on tosi pieni, joten opettajat ja muu henkilökunta on liian tuttuja, mutta heillä on toki vaitolovelvollisuus.. Mutta huonompi juttu on se, että jos menen tapojeni vastaisesti puhumaan jollekin ihmiselle koulussa, alkavat huhut kiertää ja ihmiset alkavat hiillostamaan minua.

Ja muutenkin on nyt niin surkea olo, kun ikävä on hirmuinen ja tulin vielä juuri lomaksi kipeäksi.. Outoa että siellä idässä on noin suvaitsematonta porukkaa. Kyllä tuossa iässä pitäisi olla jo järkeä päässä ja oppia suvaitsemaan erilaisuutta. Ei täällä etelämpänä ainakaan ole mitään ongelmia, mitä nyt wannabe hetero jätkät on aina massan mukana mulkoilemassa vähänkin erilaisempia ihmisiä. Itse en ole ikinä konet tarvetta puhua kenellekkään vaikka olenkin suuntautumisen salassa pitänyt. Meidän lluokalla on ihan avoimesti biseksuaaleja ainakin 2kpl eikä kukaan kummemmin välitä.

Kaikki ihmisiä siinämissä muutkin. Itä-Suomessa on lomat vasta ensiviikolla. Kyllä vaan meidän koulussa on nyt hiihtoloma ja se loppuu 4. Ensi viikkohan se varsinaisesti on. Pääseehän sieltäkin minne vaan ja hiihtolomien aikaan on porukkaa joka paikassa, kylpylöistä laskettelukeskuksiin. Kohta saat ajokortin ja sitten on helppo liikkua, mutta maksaahan se tietysti. Mitä luulet, jos ihastuksesi sattuisi lukemaan näitä, tunnistaisiko sinut ja mitä tykkäisi?

Tai joku hetero koulukaveri? No jos ihastukseni lukisi näitä, niin olisin varmaan hyvilläni, sillä hän olisi todennäköisesti tullut tarkoituksella lukemaan gay-palstan juttuja..

Enkä usko että juuri kukaan koulusta täällä käy.. Vai oletko sinä kenties joku tuttu kun tuollaisia kysyt? Äsken oli tullut toiseen ketjuun paljon heteroiden viestejä kun oli etusivulla.

En ole tuttu, mutta Itä-Suomesta kotoisin, muuttanut pois kauan sitten. Mielenkiintoista lukea kun samantapaisia kokemuksia itsellä nuorena ollut. Enää en ihastu yksipuolisesti. Ei hemmetti että on hirveä loma edessä.. Tänäänkään en ole muuta tehnyt kuin ikävöinyt ihastustani ja haaveillut hänestä koko ajan.. Sitä vain tajuan päivä päivältä enemmän, miten paljon häntä rakastan.. Nyt kun olemme tulleet läheisimmiksi toisillemme ja olemme kavereita ja uskallan puhua hänelle koulussa, olen huomannut, että hän on paljon ihanampi kuin luulinkaan..

On vain niin kova ikävä.. Ja ikävän lisäksi painaa tylsyys.. Ei ole mitään tekemistä, joten murehtimiselle ja ikävöinnille jää aikaa.. Täällä takapajulassa ei ole mitään erikoistapahtumia tai mitään muutakaan mukavaa ja tieto siitä, etten vielä viikonkaan päästä näe ihastustani saa minut täysin epätoivoiseksi.. Kaiken lisäksi pelkään sitä, että kun palaan kouluun, en pääse ihastukseni lähelle tai hän ei jostain syystä huomioi minua..

Sen kuitenkin päätin, että koulujen alettua minun on väkisin mentävä hänen juttusilleen ja kysyttävä, miten loma meni. Nyt sulla on aikaa pohtia asioita mitä voisit loman jälkeen tehdä että juttu etenee ; Tiedätkö muuten, missä hän asuu? Jos ei kovin kaukana, niin voithan ''muka mennä lenkille'' muuten vain kävelemään hänen asuinalueelleen ja jos vaikka törmäisit häneen. Jos hän kysyy että mitä teet täällä, sano kaverisi asuvan lähellä ja kävit kylässä.

Saattaa olla pieni mahdollisuus ja sattuma että törmäisitte, mutta aina voi yrittää! En viitsinyt kuitenkaan perässä juosta, ja tunnettiinkin silloin vielä niin huonosti Hölmöistä neuvoistani toiseen; oletko vielä googlettanut ihastuksesi nimeä, tai käynyt hänen facebookissaan?

Omasta ihastuksestani paljastui kaikenlaista pelkän googlen avulla. Sieltä selvisi hänen harrastuksensa jfutis ryhmän sivu, ei enää kylläkään harrasta , sähköpostiosoitteensa, youtube-tilinsä, josta tietysti näin millaisista videoista hän oli ''tykännyt''.

Nämä on ehkä jollekkin teistä mitättömiä tietoja ja pelkkää ajantuhlausta, mutta minä ainakin löysin kaikkea kivaa ja mielenkiinoista ja huomasin samoja mielenkiinnonkohteita. Tietysti vähemmän kivojakin asioita paljastui.. Kaikista ei toki löydy netissä mitään mutta aina voit kokeilla ellet ole jo sitä tehnyt: Ihastukseni asuu aika kaukana minusta, joten en viitsi lähteä lenkkeilemään sinne asti: D On taas niin outo olo, hermostuttaa jopa.. Näin tänään ihastukseni sattumalta, vaikka luulin, etten näkisi häntä koko lomalla..

Kuitenkin kävi sillä tavalla että huomasin ihastukseni, mutta melko myöhään Hän käveli jo tien toisella puolella selin minuun, enkä viitsinyt enää ruveta huutamaan perään..

En myöskään joutanut juoksemaan hänen peräänsä, kun minun oli mentävä toisaalle. Olisin vain halunnut edes tervehtiä, mutta jälleen tupeksin koko homman.. Sitten mieleeni juolahti, että huomasikohan hänkään minua, vai eikö häntä vain huvittanut kääntyä ympäri katsomaan minua päin Jotenkin vain jäi paha maku suuhun koko touhusta..

Sen kerran kun tapahtui jotain näin yllättävää, niin koko homma meni pieleen.. Mitä ihmettä minä teen?! Noin viikko vielä lomaa jäljellä ja minulla on niin saamarin tylsää!

Ikävä on koko ajan suurempi ja haluaisin vain nähdä ihastukseni ja päästä juttelemaan sille, mutta ei Olisi edes jotain tekemistä, joka veisi ajatukset edes hetkeksi muualle..

Kaverien kanssa ei olla koko lomalla tekemisissä, porukat ei vie minua mihinkään ja ihastustani en nää.. Tämä on hirvein loma, mitä on varmaan koskaan minulla ollut.. Kevättä kohti pitäisi piristyä, mutta näinköhän tulee käymään.. Minua vain koko ajan mietityttää missä ihastukseni on ja mitä hän tekee ja kenen kanssa.

Myös se eilinen vaivaa minua.. En vaan saa päähäni, mitä siinä tapahtui. Chatista tai jostain löytyy varmaan kavereita jotka ei hae pelkästään seksiä. Olisipa ennen ollut yhtä helppoa. Onko pojasta kuulunut mitään? Tai oletko nähnyt häntä missään lomalla? Viikonloppu ja sitten pääset näkemään hänet! En ole nähnyt sitä poikaa muualla kuin unissani.. Ikävä on kova, mutta onneks ylihuomenna nähdään: Tosin pelottaa vaan se, että jos loman loppuessa tapahtuu sellanen "paluu arkeen", ettei se puhu minulle oma-aloitteisesti enkä minä pääse sen juttusille..

Se on kyllä yleensä minun jokapäiväinen murhe.. No onneks on muutama aihe, josta voin sille puhua aina, kuten autokoulu: Se tykkää autoista ja on muutamaan otteeseen kyselly minulta siitä.. Niinkun se kysy minulta viime viikolla että millon minulla on autokoulu.. No siihen sitten sanoin että maanantaina ja yllätys yllätys se pyöri maanantaina kylillä, tosin kuten jo kerroin, niin maanantai meni mönkään: Edelleen mietityttää, mitä sillon oikein tapahtu.

Homot pitää näköjään itseään huonona seurana. Luulisi helpottavan puhua asioista toisen homon kanssa kahdestaan, eikä pitää asioita vain sisällään tai pelkästään netissä keskustella. Uskoisin että poika ei joko nähnyt sua, tai hänellä oli kiire jonnekkin. Tai sitten häntä ei vaan huvittanut jutella, kaikilla on sellaisia päiviä joskus, jotka eivät välttämättä liity kehenkään henkilöön. Saattaa olla siis pelkkää sattumaa - mullekin käynyt monta kertaa että olen kävellyt jossakin ja kaveri sanoo koulussa että näin sut, miks et moikannut?

D Varmaan ajatuksissaan jäänyt huomaamatta Olen tosi innoissani ja iloinen siitä, että loma on ohi, sillä tämä oli kyllä elämäni tähän astisista lomista tylsin. Ja huomenna nään kultani taas! Tosin samalla minua pelottaa, että joudun pettymään taas. Loman ainoa hyvä puoli oli se, että koska en tavannut ihastustani, en joutunut pettymäänkään. Nyt pitää vain toivoa sormet ristissä, että huomenna ja joka päivä tulee koulussa tilanteita, joissa pääsen juttelemaan ihastukselleni tai hän tulisi juttelemaan minulle!

Huomasin myös toisen kamalan asian: Kesälomalla en nää häntä kuitenkaan Kiva kun aattelet noin, kiitos: Minulle tuli jotenkin hyvä mieli siitä, että olet tuota mieltä.. Sain jotenkin toivoa ja intoa siitä.. Uskallatko paljastaa yhtään tarkemmin et missä asut?

D Kiinnostaa lähinnä sentakia et ihmetyttää missä on vielä noin homovastasta porukkaa: Munki on ikävä kyllä pakko sanoo että ainakaan täälläpäin noi jutut mistä oot kuvitellu ihastukses ehkä tykkäävän pojista ei tarkota välttämättä mitään. Nykyään on normaalia poikienki ottaa kontaktia ihan vaan kaverimielessä.

En sit tiedä onko tää paikka joku poikkeus mut sekin on iha normaalia et pojat antaa pienen pusun toiselle kännissä "läpällä" Itekki oon saanu vaikka kuinka monelta jotka ei varmasti ole edes bi, ja osa seurustelee tytön kanssa.

Tosiaan mäkään en koita olla ilkee mutta niinku kaikki muutki olen mäki ollu tosi ihastunu heteroon monta kertaa ja sillon sitä kuvittee todella helposti liikoja ja tulkitsee väärin. Tiedän että tää ei auta kun sanotaan "kyllä sä vielä löydät jonkun" , itekki olin jo täysin lannistunu ja kuvittelin että tuun olemaa aina yksin.

Mut sit se ihme tapahtu ja löyty todella ihana poikaystävä kohtuullisen läheltä vielä. Että koita jaksaa ja toivottavasti sulla kävis niin hyvä tuuri ihastukses kaa et saisit tunteilles vastakaikua! Ei se paikasta 4. Enemmän isoissa kaupungeissa kiusataan mistä tahansa, myös homoudesta. Noniin tänään sitten nähtiin taas viikon jälkeen ja ihastukseni oli taas silmissäni komeampi kuin muistinkaan: Hänellä oli uusi valkoinen paita päällä koulussa ja hän näytti niin seksikkäältä, että minun oli vaikea olla mitenkään päin!

Sain puhuttua hänelle pariin otteeseen väkisin, sillä olen ottanut tavoitteekseni puhua hänelle joka päivä, tosin se on toisinaan hyvin vaikeaa.. Kuitenkin sain juteltua hänelle edes vähän ja olen suht tyytyväinen, vaikka juttumme eivät olleet taaskaan kovin kummoisia ja tilanne oli hyvin nopea. Tosin tahtoisin niin kovasti päästä jonain päivänä kietomaan käteni hänen ympärilleen.. Olen vain niin rakastunut Haluatko mennä naimisiin nuorena?

Jos meikkaat, minkä merkkisiä meikkejä meikkipussistasi löytyy? Mihin pukeutuisit mennessäsi leffatreffeille? Wikipediassa on yleisimpien nimien selitykset ~ Anniina on venäläinen hellittelymuoto Anna-nimestä, joka tulee heprean armoa tarkoittavasta nimestä Hannah. Kumman haluaisit itsellesi, kurvikkaan vai litteän takamuksen? Jos olet tyttö, hyödynnätkö sukupuoltasi koskaan miesten parissa?

Yritätkö olla ystävällinen ihmisille joista et pidä? Millaista nimeä et haluaisi itsellesi? Vietätkö koskaan tyttöjeniltoja kavereidesi kanssa? Jos vietät, mitä teette? Mainitse yksi asia mikä on mielestäsi noloa? Emrys x Jackie Torstai Laitoin telkkaria auki ja lähin viemään kylpytakkia kellarin meijän kylppäri ja sauna on maan alla oven päälle, avaan eteisen oven ja äiti tulee vastaan.

The Phantom of the Opera ~ Learn to be lonely ;o; Sunnuntai Leikitkö useinkin pinkkien yksisarvisten kanssa? Ja on jännää kattoo ketkä stalkkii! Tai sen oletuskieli vaihdettaisiin oikeasti ruotsiksi? Samaa sukupuolta oleva ystäväsi kertoisi olevansa ihastunut sinuun?

Pinkki yksisarvinen tulisi perässä ja toistaisi saman? Kaikki raamatut määrättäisiin poltettavaksi roviolla? Kansanedustajat päättäisivät liittävänsä Suomen Venäjään? D Ikkunasi taakse ilmaantuisi verta itkevä kuoro?

Alieni pyytäisi sinut alukseensa? Saisit tietää aivan kaiken? Tarja Halonen ilmoittaisi olevansa pinkki yksisarvinen? Pinkki yksisarvinen potkaisisi sinua kung fu potkulla?

Pinkki yksisarvinen valtaisi huoneesi? Pinkki yksisarvinen sotkisi huoneesi? Mitä mieltä olet NYT pinkeistä yksisarvisista? Melkeen jaksoki keskittyy 8: En ikinä enää mee talvella kaupungille. Olen teini Olen nuori aikuinen: Olen hyvä ihminen x Tiuskin ihmisille kun olen ärsyyntynyt Olen melkein aina kohtelias ja mukava muille? Katson dokkareita ajankohtaisista asioista Katson yleensä vain opettavaisia ohjelmia tv: New york [xxx] C.

D] Hidasälyinen [x] Laiska [ ] En mikään noista! Väsy ku ei saanu unta ja heräsin aikasemmin kuin normaalisti ja huomenna koulu. Löysin randomisti digimonkortin pöydältä. Haluaisitko nyt halata jotain tiettyä ihmistä? Mikä on ihaninta, mitä sinulle on sanottu? Rakastatko ketään tällä hetkellä? D Ikävöitkö ketään juuri nyt? Kenen vieressä viimeksi nukuit?

HOMO NUORI KALU SEX OULU